Tarina

Tarina – Mistä kaikki alkoi

Motorola voitti Six Sigmalla ensimmäisen USA:n kansallisen laatupalkinnon vuonna 1988 (The Malcom Baldrige National Quality Award). Olin silloin paikalla Dallasissa maailman suurimmassa laatukokoontumisessa, ASQ World Conference.  

Motorolan esittämät taloudelliset ja laatutulokset olivat aivan hämmästyttävät, uskomattomat suoraan sanottuna. Saavutetut virhemäärät, joita Motorola esitti, olivat miljoonasosissa (1 PPM = 0,0001%), kun parhaiden yritysten parhaat laadun (virheiden, reklamaatioiden) tunnusluvut olivat silloin sadasosissa (1 %). Kymmentuhatkertainen parannus! Miten Motorola oli tähän päätynyt? Täysi hiljaisuus ja suuri salaisuus koko konferenssille… ja 10 vuotta tämän jälkeen!

Vuonna 1998 huhtikuussa julkaistiin Quality Progress lehdessä tri Mikel J. Harryn Six Sigmaa koskeva artikkeli ”Six Sigma: A Breakthrough Strategy for Profitability”, joka sai suuren huomion. Salaisuuden verho raottui. 

Seuraavana vuonna 1999 pidettiin taas vuosittainen ASQ World Conference Kaliforniassa Anaheimissa, jossa olimme yhdessä tyttäreni Tanjan kanssa. Tässä konferenssissa, johon osallistui tuhansia laadun ammattilaisia, paljastettiin lopullinen Six Sigman ”salaisuus”. Motorolan omistaja Robert ”Bob” W. Galvin oli ”lahjoittanut” Six Sigman käyttöoikeuden ASQ:lle. Six Sigma oli ja on edelleen Motorolan rekisteröity tuotemerkki ® (1993). 

Bob Galvinilla, Motorolan omistajalla, on ollut syvällinen vaikutus yritysmaailmaan ja sen käsitykseen laadun arvosta yrityksille ja kehitysmahdollisuuksista. Hän on ollut yksi keskeisistä edelläkävijöistä, kun mainitaan prosessien jatkuva parantaminen.

Motorolan insinööri Bill Smith vakuutti Bobin tilastollisen analyysin hyödyistä laadun parantamisessa. Jo edesmennyt Bill Smith on Six Sigman ensimmäinen Hall of Fame -jäsen, Six Sigman isä. 

Bob Galvin käynnisti Motorolan Six Sigma -ohjelman virallisesti jo vuonna 1987, joka sitten johti ASQ:n laatupalkintoon ja siihen, missä nyt olemme.

Kirjoitin tämän jälkeen Six Sigmasta ensimmäisen Suomessa julkaistun artikkelin Laatuyhdistyksen Laatuviesti-lehteen 4/99 ”SIX SIGMA -uuden millenniumin laatutavoite” ja muihin talouslehtiin – Fakta, Yritystalous, Talouselämä – lukuisia artikkeleita. Näin Six Sigma tietoisuus alkoi nousta Suomessa!

Anaheimin konferenssi teki meihin, Tanjaan ja minuun, syvällisen vaikutuksen. Tapasimme konferenssissa tri Mikel J. Harryn, keskeisen Six Sigman luojan ja saimme keskustella hänen kanssaan. Päätimme myös välittömästi käynnistää Six Sigman koulutusohjelmat Suomessa ja tehdä kirjan ”Six Sigma – Uuden sukupolven johtamis- ja laatumenetelmä” 2002. 

Kirjoitin konferenssista artikkelin ”https://sixsigma.fi/asq-laatukonferenssi/ ”, jossa totesin ” ASQ:n konferenssi on osoittautunut Suomen laadun kehityksen kannalta ”profetionaaliseksi” eli se mikä ASQ:n konferenssissa tänään on suosiossa, on 2 – 3 vuoden päästä Suomessa.” 

Tämä on totta. Ensimmäinen julkinen Six Sigma koulutustilaisuus pidettiin Lahdessa yhdessä Akilles Oy:n ja Quality Knowhow Karjalainen Oy:n toimesta 16.3.1999. Aloitimme ensimmäisenä Suomessa suomenkieliset Six Sigma Black Belt -koulutukset vuonna 2000 Eimo Oy:ssä. Jonka jälkeen syksyllä 2000 starttasivat julkiset koulutukset. Yrityskohtaisia englanninkielisiä koulutuksia oli pidetty aiemmin Nokialla ja ABB:llä Vaasassa.

Lainaan edelleen artikkeliani, jossa totean: ”Konferenssissa Six Sigma Academy ja koko Six Sigma ajattelun luoja Mikel J. Harry esitteli laatupäällikön roolin uudessa valossa. Laatupäällikkö yhdessä laatuhevosensa ”quality” kanssa kaitsee villin lännen tapaan laatukarjaansa (virheet) ja lassoaa hiehoja eli tekee rahaa parantamalla projekti projektilta laatua. Laatupäällikön lassoamisen taidon taso mitataan vöinä ”Green Belt, Black Belt”, jotka muodostavat koulutuskokonaisuuden. Black Belt (musta vyö) vaatii noin neljän kuukauden opiskelun. Tällä taidolla hieho (laaturaha) saadaan jo pyydystettyä (ja myytyä teuraaksi) ja laatupäällikkö tekee yritykselle puhdasta rahaa 1 – 5 milj. mk. Laatuajattelussa on siis tapahtumassa suuri käänne – auditoinneista, sertifioinneista, laatujärjestelmistä jne. ollaan palaamassa itse asiaan eli laadun ja rahan tekemiseen. Konferenssissa usein kuultu laatulausahdus olikin Tervetuloa takaisin todellisuuteen. Laatu on rahaa. Come Back to the Reality! Quality is Cash!”

Lokakuussa vuonna 1999 Quality Progress -lehti julkaisi artikkelin ”Cowboy Quality – Mikel Harry´s riding tall in the saddle as Six Sigma makes its mark”. Raha ja tuottavuus oli tullut takaisin laatuun – Quality is Cash.

Jälkianalyysi menneestä

Kun tarkastelemme retrospektiivisesti, mitä näinä 20-30 vuotena on tapahtunut Six Sigman osalta, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että ”meni niin kuin piti”. Laatu uudistui, laatujohtajan ja päällikön toimenkuva muuttui monessa yrityksessä realistisemmaksi ja paljon, paljon vaativammaksi. On pystyttävä käyttämään koko laajuudessa tilastollisia analyysejä hyödyksi laadun parantamisessa ja tekemään ”rahaa”. Tarkastamalla ja valvomalla virheitä ja reklamaatioita, tämä ei onnistu. Tästä meillä on vuosisatainen kokemus.

Yritysmaailmassa kysymys on aina todellisista tuloksista, parannuksesta ja rahasta, joita on saatava aikaan. Six Sigman sanoma Quality is Cash, on sanoma, joka puhutteli ja puhuttelee yritysjohtoa ja toimii. 

Kuinka laatu muutetaan rahaksi? Parantamalla ja ennaltaehkäisemällä, Lean Six Sigmalla. Käyttämällä hyväksi laatuteknologian kehityksen yhteydessä luotuja ja koeteltuja, näyttöön ja testaukseen perustuvia tieteellisiä parantamisen teorioita ja käytäntöjä kuten tilastoanalyysejä ja tekniikkaa. 

Tri Walter A. Shewhart loi vuonna 1931 parantamisen laatuteorian kirjassaan ”Economic Control of Quality of Manufactured Product” (SPC), jossa hän luokitteli ilmiöiden/prosessien ulostulot erityissyistä johtuviin ja satunnaissyistä johtuviin (special causes, common causes). Vain satunnaisyy-perusteiset ennustettavat ulostulot mahdollistavat jatkuvan prosessien parantamisen – ennaltaehkäisyn ja suorituskyvyn parantamisen.Tri W. Edwards Deming jatkoi tämän teorian kehittämistä Shewhartin jälkeen kirjoissaan “Out of Crisis” 1982 ja ”The New Economics for Industry, Covernement, Education” 1993. Tri Mikel J. Harryn ja kumppaneiden Lean Six Sigma toi Shewhartin ja Demingin teoriat käytäntöön (1987) vuonna 1999. Quality is Cash, not cost!

Yrityksenä (QKK, Laatutieto) pystyimme antamaan yrityksille uusinta tietoa (kirjoja), koulutusta ja kokemusta tieteellisestä parantamisesta hyvin nopeasti ASQ:n julkaisujen ja konferenssin jälkeen. Kurssiemme yhteydessä toteutetut Black Belt ja Green Belt -koulutusprojektien onnistumiset, tuotot ja parantuneet suorituskyvyt puhuvat reaalikieltä koulutuksistamme. Katso uudesta kirjastamme tuloksia!

Kirjoitimme myös uudistetun Leania ja Six Sigmaa käsittelevän kirjan ”Lean Six Sigma 2.0 ja Laatuteknologia” 2020, johon olemme koonneet yli 20 vuoden kokemuksen sadoista koulutustilaisuuksista ja lähes kahdesta tuhannesta projektityöstä ja niiden taloudellisista ja laatutuloksista. 

Lean Six Sigma on tuonut mukanaan ja ulottuvillemme koko laadun ja laatuteknologian kentän tarkastuksista, mittauksista, toleranssi- ja luotettavuustekniikoista, SPC:stä aina suunnittelun vaativiin ideointi-, mallinnus-, optimointi- ja varmistusmenetelmiin (DFSS). Jos laatu aikaisemmin tarkoitti tarkastusta ja valvontaa – ja kustannuksia, niin nyt se on paljon, paljon muuta, ennaltaehkäisyä ja suunnittelua – ja rahaa, tuottoa -, yli 100 erilaista ja eritasoista menetelmää ja niiden yhdistelmää perustasolta aina edistykselliseen tasoon. 

Kehitämme edelleen Lean Six Sigma -kursseja ja niihin liittyviä tilastollisia menetelmiä samalla kun ohjelmistot (Minitab) paranevat. Laadun parannuksen sovellutusalueet laajenevat samalla kun myös tilastollisten menetelmien käyttö ja käytettävyys laajenee Leanin ja Six Sigman ulkopuolelle uusille alueille palveluista tuotantoon esimerkkinä vaikkapa Tehdasfysiikka (Factory Physics). 

Terveisin,

Eero E. Karjalainen, hallituksen puheenjohtaja