Kestävästä kehityksestä ja varsinkin ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista vaikutuksista ihmiskuntaan on puhuttu ahdistukseen asti. Kyse on teemasta, jonka suurusluokkaa ja vaikutuksia emme luultavasti pysty kunnolla ymmärtämään.

Suomen ja maailman päättäjät sitoutuivat jo vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, joka tunnetaan nimellä Agenda2030. Ohjelmassa on yhteensä 17 tavoitetta, joihin pyritään jo vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita ja niitä kuvaavia ikoneita on alkanut näkyä useiden suomalaisten ja kansainvälisten yritysten julkaisuissa ja viestinnässä viime vuosina. Huomattavaa on, että tavoitteita on paljon ja niillä on keskinäisriippuvuuksia, joita tulisi ratkoa kokonaisuuksina eri toimijoiden kesken. Varsinainen systeemiajattelun syvä pääty, jossa ollaan todellisessa maailmanparantamisessa.

YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet (Sustaibable Development Goals, SDG).
Kuva 1. YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet (Sustaibable Development Goals, SDG).

Valtioneuvoston vuoden 2020 väliraportissa todetaan (Valtioneuvosto, 2020), että selvityksen kyselyyn vastanneista suomalaisista suurista yrityksistä 52 % huomioi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet omassa toiminnassaan. Teemoista korostui ilmastonmuutoksen teema, jota 87 % vastanneista johtajista ja asiantuntijoista piti oleellisena osana yritysvastuuta seuraavan vuoden aikana. Organisaatioissa, joissa kestävän kehityksen tavoitteita on integroitu omaan toimintaan, on prioriteetin saaneet tavoitteet 8, 12 ja 13 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, Vastuullista kuluttamista ja Ilmastotekoja).

Kestävän kehityksen näkökulma on vakavasti otettava päätöksentekoon vaikuttava teema jo nyt ja johon tulevaisuudessa tulemme törmäämään entistä useammin. Tämä tulevaisuus tuo tullessaan eteen ongelmia, joihin tulee löytää täysin ennalta tuntemattomia ratkaisuja tai vanhojen ratkaisujen uusia näkökulmia.

Meillä ihmisillä on taipumus uskoa uuden teknologian ratkaisevan ongelmamme nyt ja tulevaisuudessa. Näin varmasti on monessa tapauksessa, mutta mitä kun yksinkertaiset tai rahalla saatavat ratkaisut on käytetty? Mitä tehdä kun led-lamput on vaihdettu ja energiatehokkuus on jo huipussa? Tai jos ei vielä ole sitä teknologiaa, jolla ongelmat ratkaistaan? Vaikeat ongelmat ja ei-ilmeiset ratkaisut vaativat organisaatioilta kykyä oppia ja luomaan tehokkaasti uutta tietoa. Miten voimme toteuttaa organisaation tarkoitusta kannattavasti, mutta kestävällä tavalla?

Ympäristön, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden yhteensovittaminen tuovat organisaatioiden toiminnalle uudenlaisia vaatimuksia ja uudenlaisen monimutkaisuuden ja ristiriidat, joihin tulee sopeutua. Vaatimus kestävyydestä avaa aivan erilaisia kysymyksiä, kun perinteisessä taloudessa, jossa asiakkaat ja omistajat ovat määrittäneet mitä tehdään ja toiminnan negatiivisia seurauksia on voitu ulkoistaa tai jättää ainakin osin huomioimatta.

Parantamisen filosofia, Six Sigma ja Lean – kuinka voisimme oppia nopeammin?

Aika ajoin maailmalla on puhuttu Vihreästä Lean Six Sigmasta (Green Lean Six Sigma tai Green Six Sigma), kun näitä koeteltuja jatkuvan parantamisen menetelmiä on valjastettu ratkaisemaan kestävän kehityksen eteen tuomia ongelmia yritysten ja organisaatioiden toiminnassa.

Ron Basu on julkaissut tuoreimman teoksen Green Six Sigmasta. Basu (2022) esittää Green Six Sigman loogisena jatkumona ketjulle, jossa organisaatio siirtyy ad-hoc tyyppisestä parantamisesta ensin Total Quality Management ajatukseen ja tästä Six Sigmaan. Kun vaihtelu ja laatu on hallinnassa, voidaan toteuttaa virtausta ja Lean Six Sigmaa. Tästä edetään kestävään Vihreään (Green Lean) Sigmaan.

Basu muistuttaa, että vanhat lainalaisuudet parannustoiminnan ja organisaation kulttuurin muutoksesta pätevät edelleen. Jotta toiminta on kestävällä pohjalla ja parannustoiminta ei pysähdy on oleellista, että johto määrittää oleelliset projektit ja päämäärät, sekä varmistaa että organisaation rakenteet ja ihmisten osaaminen mahdollistavat onnistuneet projektit. Laatua tulee siis tulevaisuudessakin johtaa!

Kirjan teema vihreiden ongelmien ympärillä ei sinänsä ole uusi, mutta jatkuvan parantamisen menetelmien soveltamista kestävän kehityksen teemojen tai ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ympärillä ei ole kovin montaa. Tarkennettakoon, että kysymys ei siis ole ilmastonmuutoksen kokonaisratkaisusta, vaan kuinka prosessien tai organisaatioiden toimintaa voidaan parantaa huomioiden hiilidioksidi ja kasvihuonepäästöt. Keskeisimmiksi aihealueiksi, joissa Vihreä Lean Six Sigma on hyödyksi Basu nostaa energiantuotannon, tuotantoketjut ja liikenteen. Näistä kaikista teemoista löytyy kirjasta esimerkkejä, jotka käsittelevät niin palveluiden ja tuotteiden, sekä niiden ohjaamisen ja niiden valmistusmenetelmien optimointia.

Aiheen parissa viihtyneille on tuskin suurikaan yllätys, että Lean Six Sigma menetelmiä voidaan valjastaa myös uudenlaisten ongelmien käsittelyyn. Mutta toivotaan, että suurien ongelmien ratkaisuista kiinnostuneet löytävät heille uudet tavat ratkoa meille kaikille tärkeitä ongelmia.

Sopeutuminen muutokseen

Ympärillä tapahtuviin muutoksiin sopeutumisessa auttaa ymmärrys tulevasta, ennakointi ja kyky nopeaan oppimiseen. Tässä on eduksi, jos organisaatiossa ymmärretään oman toimintaympäristön tulevaisuuden suunta ja osataan uusien ideoiden testaamisessa tarvittavat menetelmät. Tarvitaan sekä osaavien ratkaisijoiden ja mahdollistavien johtajien yhteisvaikutusta.

Johdon tulee valita ratkaisua vaativat ongelmat ja auttaa ongelmanratkaisun asiantuntijoita matkalla oireista syihin, niin että voidaan erottaa faktat teorioista ja löydetään todistetut ratkaisut oleellisiin ongelmiin. Myös tulevaisuudessa parantamista tulee johtaa, ehkä enemmän ja paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Lähteet:

  1. Valtoneuvoston kanslia, (2020) saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162268/VNK_2020_8_Voluntary_National_Review_Finland.pdf?sequence=4&isAllowed=y
  2. Ron Basu (2022), Green Six Sigma, Lean Approach to sustainable climate change initiatives.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Liity postituslistalle ja saat uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi.