Six Sigma – Systemaattinen Innovointi

Six Sigma on osoittanut erinomaisuutensa ja voimansa myös Suomessa. Sitä todistavat dramaattiset parannukset ja projektien onnistumis- ja tuottoluvut, joita on esitelty toisaalla näitä Six Sigma -sivuja (www.sixsigma.fi). Projektikohtaisia parannuksia voidaan hyvällä syyllä nimittää innovaatioiksi tai jopa keksinnöiksi (invent). Jos tuottoa verrataan ”normaalin” työntekijän keskiarvovuosituottoon, joka on noin 8000 -10 000 Euroa/vuosi, on Six Sigma projektin keskiarvovuosituotto 198 000 Euroa/vuosi.

Six Sigma -tason, 6 sigmaa, saavuttaminen vaatii noin 20 000 kertaisen parannuksen 3 sigma tasoon verratuna (6,6% virheitä), mikä on maksimi saavutettavisa oleva taso ”ammattitaidolla”. Toki kaikilla projekteilla ei ole saavutettu Six Sigma tasoa, mutta on saavutettu merkittävä parannus niin laadullisesti kuin tuottavuudessa.

Six Sigmassa on läpimurtoparannuksella (LMP) (breakthrough), joka vaatii innovaation tai jopa keksinnön, korvattu jatkuva pienten askelten parannustoiminta (JP). Six Sigma sisältää systemaattisen innovoinnin. Itse asiassa on aika helppo todistaa, että pienten askelten parannus on teoreettisesti ja myös käytännössä lähes mahdoton. Kysymys on delta-sigma suhteesta, tarvittavasta datan määrästä ja parannustoiminnan tuloksen havaitsemisen kynnyksestä, joka vaatii lähes aina 50-70% parannuksen, kuten Six Sigmassa. Muuten parannuksen havaitsemiseen sattumasta saattaa mennä kuukausia tai vuosia. Miten voi saavuttaa jatkuvaa parannusta, jos vaikutusta ei pysty erottamaan sattumasta?

Six Sigmassa systemaattinen innovaatio toteutetaan DMAIC-prosessilla, jolla ratkaistava ongelma tai parannusmahdollisuus tiivistetään, paljastetaan, ”innovaatiopisteeksi” tai läpimurtokohdaksi, johon ratkaisu haetaan. Kuvaavaa on, että jos ratkaisutekijöitä, joita kutsutaan ”x” on tyypillisesti 100 – 300 kpl ja kullakin tekijällä on 2 mahdollisuutta, ratkaisu mahdollisuuksien määrä on luku, jossa on 30 – 100 nollaa (miljoonassa on 6 nollaa). Näiden joukosta seulotaan Six Sigmalla ratkaisu – systemaattisella tavalla. Menetelmää sanotaan screening prosessiksi. Ja yllättävää onnistuneesti. Mutta sisältäähän Six Sigma kaikkein tehokkaimmat tieteen menetelmät palveluun ja teollisuuteen sovellettuna ja vielä ”helpossa” muodossa. Six Sigma muodostaa sillan tieteen ja osaamisen, ammattitaidon välille.

Six Sigman yksi keskeisistä vahvuuksista on ollut sen tieteellinen perusta. Six Sigma ei perustu mielipiteille, luulolle, oletuksille tai näkemyksille, vaan testattuun tietoon. Kuka tahansa voi hankkia ”alkuperäiset” tieteelliset julkaisut ja kirjat, jos epäilee! Kaiken lisäksi perusmedia eli softa ei ole ”kaupallinen” vaan yli 4000 yliopistossa käytettävä MINITAB, jota professorit ja tiedeyhteisö jatkuvasti testaa tulosten oikeellisuuden takaamiseksi. Toki Minitab ohjelmaa, jota on kehitetty yli 35 vuotta myydään ja sen Suomen edustaja on Quality Knowhow Karjalainen.

Vahva tieteellinen perusta mahdollistaa Six Sigma menetelmän mukautumisen kulloiseenkin tilanteeseen. Tänä päivänä voidaan Six Sigmasta löytää neljä suurta asiaa tai ajattelutapaa, joista se muodostuu:

1. Tilastollinen ajattelu (Statistical Thinking):

Tämä 1920-30 luvulla kehitetty ajattelu vaatii käyttäjää ymmärtämään ja hyväksymään satunnaissyy vaihtelun ja erityissyy vaihtelun. Laatuihmiset tuntevat tämän ajattelun SPC:nä (Statistical Process Control) ja lääkärit kroonisena ja akuuttina sairautena (diagnoosina) ja esimerkiksi radioinsinöörit signaali-kohinasuhteena (S/N). Ajattelu/teoria sanoo että satunnaisvaihtelu on ohjaamatonta (ei ilmeistä syytä) mutta täysin ennustettavaa ja erityissyyvaihtelu on ohjattavaa (ilmeinen syy), mutta sitä ei voi ennustaa. Six Sigma käsittelee ennustettavaa satunnaissyyvaihtelua, jota kaikesta vaihtelusta on 94-98% tai jopa enemmän. Luonnossa 100%. Siis me voimme ennustaa laadun eli suunnitella ja parantaa 94-98%:sti. Näin tehdään Six Sigmassa. Ennaltaehkäistään virheet ja paljon laajemmin – hallitaan kaikkea, jossa on vaihtelua; toimitusaikaa, läpimenoaikaa, kustannuksia jne.

2. Prosessiajattelu (Process Thinking):

Prosessiajattelu sisältää laadun ”isien”, tri Walter A. Shewhart, tri W. Edwards Deming, luoman parannusympyrän (PDSA) (Suunnittele, Tee, Opi, Toimi), joka muuten on pohja ISO 9000:2000 johdantokuvaan. Valitettavan usein vain on niin, että ”ympyrää” ja sen sanomaa ei ymmärretä.

P (Plan) suunnittelu – prosessivaiheessa luomme teorian, idean (tai tuote- ja palvelusuunnitelman),

D (Do) teko – prosessivaiheessa testaamme teorian käytännössä (toteutamme suunnitelman). Tätä kutsutaan myös data vaiheeksi ja P:stä D:n deduktiovaiheeksi.

S (Study) oppimis tai aikaisemmin kutsuttiin tarkastusvaiheeksi tai analyysivaiheeksi, tutkimme oliko teoriamme oikea eli vahvistiko data tuloksemme. D:stä S:ään vaihetta kutsutaan myös induktioksi. Deduktiovaihetta kutsutaan myös todennäköisyyslaskennaksi ja kolikon toista puolta eli induktiovaihetta tilastolliseksi päätöksenteoksi tai tilastotekniikaksi.

A (Act) teko prosessivaiheessa toteutamme onnistuneen suunnitelman eli teorian ja epäonnistuttaessa teemme uuden teorian ja lähdemme uudelle parannuskierreokselle eli puhutaan jatkuvasta parannuksesta – siis mihin – teoriaan, joka on samaa kuin oppiminen, josta seuraa osaaminen ja ammattitaito.

Six Sigmassa toteutetaan kauniisti tätä perusajatusta DMAIC-prosessilla, joka on sovellus PDSA-ympyrästä (”ISO 9000 ympyrä”)

3. Aikajohtaminen:

1980- ja 90-luvun TQM opetti laatuihmisille, että ilman ajan hallintaa laatu ei parane. J. M. Juran, meidän kolmas laadun oppi-isämme, opetti jo 50-luvulla, että laatu paranee vain projektina. ”Projekti on ongelman aikatulutettu ratkaisu”.

Hyvätkään suunnitelmat eivät toteudu ilman aikajohtamista. Parannukset ja kehitys jäävät jälkeen aikataulusta, koska ihmiset haluavat tehdä mukavia asioita tärkeiden asioiden sijaan.

Ihmiset ajattelevat, että heillä on kiire, mutta kuitenkaan he eivät kykene näkemään edistymistä työssään. Six Sigmassa on selkeä aikajohtamismalli, Black Belt- ja Green Belt -projektit, joissa on vähintään joka vaiheen välissä ”tulliportti” ja projektikatselmus, joiden aikataulutus tapahtuu Define eli määrittelyvaiheessa ja valvonta katselmuksissa. Hienon hieno idea laadun parannuksen tehottomuuteen ja ”kiireeseen”.

4. Innovaatioajattelu:

Innovaatioajattelu on viimeisin Six Sigmaan tullut laajennus. Sanotaan, että Six Sigma morfoloituu innovaatioon. Itse asiassa innovaatio käsite on ekonometrisen teorian parannusta tarkoittava termi. Joseph Schumpeter sanoo, että innovaatio on perustavaa laatua oleva sysäys, joka laittaa ja ylläpitää talousmoottorin käynnissä.

Six Sigma -projektit ovat yrityksen ”innovaattoreita” jotka laittavat ja pitävät yrityksen talousmoottorin käynnissä. Six Sigma projekti jaetaan kahteen innovaatioryhmään. Tuoteinnovaatiot, jota käsitellään DFSS-metodilla ja ylläpitävät innovaatiot eli prosessi innovaatiot (DMAIC).

Jos yritykseltä (ja myös koko yhteiskunnalta) puuttuu nämä uudistavat ja kehittävät elementit, se sammuu ajan myötä. Niinpä USA:n Councel of Competitiveness totesi 2004: ” Innovaatio on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä 2000-luvun menestymiseen”. Sama koskee myös Suomea ja suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. On perustettava Six Sigma organisaatioita ja/tai muutettava laatu- ja kehitysosaston tehtäväkenttää, kuten johtavat yritykset kautta maailman ovat tekemässä. Six Sigma tarjoaa systemaattisen todistetun menetelmän onnistuneisiin parannuksiin ja innovaatioihin.

Six Sigmassa siirrytään pienten askelten parannuksesta läpimurtotekniikkaan eli innovaatioon, jotka yhteiskunta tai yritystasolta nähtynä ovat ”pieniä”, jatkuvia parannuksia. Sadasta ”pienestä” parannuksesta muodostuu jo 20 milj. Euroa. Six Sigmassa uskalletaan haastaa ongelmia ja mahdollisuuksia, jotka ovat lähes ”mahdottomia” tehtäviä. Luodaan teoriaa ja ideoidaa ja testataan niitä ”hallitusti” ja systemaattisesti. Sanalla sanoen innovoidaan prosessi ja tuote/palvelu paremmiksi käyttämällä systemaattista innovaatioprosessia DMAIC ja/tai DFSS. Toki näitä menetelmiä ei voi käyttää, jos niitä ei osaa, mutta ne voi toki jokainen oppia ja hankkia samalla itselle ja yritykselle vuosisadan keskeisimmän osaamisen – systemaattisen uudistamisen ja innovoinnin taidon, Six Sigman.