ASQ 2000 konferenssikuulumiset – Mitä uutta maailmalla?

Mitä uutta maailmalla?

USA:n laatuyhdistyksen, American Society for Quality, 54:s vuosikonferenssi pidettiin Indianan konferenssikeskuksessa 8-10.5.2000. Konferenssi ei pettänyt tälläkään kertaa. Jo vuosia USA:n vuotuinen maailman laajuinen laatukonferenssi on ollut laadun tiennäyttäjänä. Käynti ASQ:n laatukonferenssissa avaa näkemään laadun asiana ja ammattina sekä viitoittamaan kuinka laatu tulee kehittymään myös Suomessa. Eurooppa on yleensä 3-5 vuotta USA:ta jäljessä.

ASQ:n laatukonferenssi on maailman suurin laatutapahtuma. Osanottajia oli tänä vuonna n. 3000 yli 50 eri maasta. Valitettavasti suomalaisia vain reilu puoli tusinaa. Quality Knowhow Karjalaista edustivat konferenssissa Eero E. Karjalainen ja Jaska Kauppinen. Esitelmöitsijöitä oli reilut 200 ja konferenssin yhteydessä pidettävillä messuilla oli näytteillepanijoita noin 140.

Nokia ja Nokian laatu esillä ASQ:ssa

Tämä vuosi oli Suomelle ja suomalaisille todella merkittävä. Nokian toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä oli kutsuttu pitämään avajaisesitelmä. Seuraavana aamuna avajaispuhuja oli Robert F. Kennedy Jr, joten tässäkin mielessä Nokia ja Suomi oli arvoisessaan seurassa. Nokian esitelmä oli hyvä samoin koko esitys, joka kattoi Nokian historian ja elementit, kuinka Nokiasta on kasvanut globaali suuryritys. Toimitusjohtaja Ala-Pietilä käsitteli 1,5 tunnin puheessaan myös tulevaisuutta niin tuotteiden kuin laadunkin osalta. Suomalainen laatu sai todella hienoa PR:ää liki 3000 käsiparin taputusten myötä. Kiitoksia vielä Nokialle.

Mihin laatu suuntautuu tulevina vuosina?

ASQ on aktiivisesti pyrkinyt kartoittamaan tulevaisuuden kehitystä. Tänä vuonna julkaistiin toinen tulevaisuuskatsaus – Foresight 2020, jossa tarkastellaan neljän eri skenaarion avulla tulevaisuutta. Edellinen skenaario vuodelta 1996 osui hämmästyttävän hyvin kohdalleen. ASQ suuntasi silloin painopisteitään skenaarioiden perusteella valittuun todennäköisimpään suuntaan – onnistuneesti.Mitä nyt odotetaan tulevilta vuosilta.

Seuraavassa ASQ:n valitsemat viisi keskeistä suuntausta tuleville vuosille:

1. Laadun yhteys liiketoimintaan ja tuloksentekoon hyväksytään yhä laajemmin. Tätä todistavat Malcom Baldrige laatupalkinnon ja erityisesti Six Sigma -ohjelman onnistuneet sovellutukset ja tulokset johtavissa yrityksissä.
2. Laatuammattilaisten osuus (laatupäälliköt, -insinöörit, tarkastajat) tulee vähenemään, mutta samalla laatuammattilaisten ammattipätevyys korostuu entisestään.
3. Uusi laatuteknologia (esim. softat, Six Sigma) mahdollistavat laadun viemisen yhä laajemmille massoille niin liiketoimintaan kuin muuhunkin yhteiskuntaan (koulu, terveydenhoito jne.).
4. Laatutoiminta tulee yhä innovatiivisemmaksi, nopeammaksi ja joustavammaksi soveltamaan ja optimoimaan tuotteita sekä prosesseja niin, että ne täyttyvät yhä paremmin asiakkaiden odotukset.
5. Laatuammattilaiset eivät voi pysyä passiivisina yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Heidän on huolehdittava henkilökohtaisesta kehittymisestään, jotta ymmärtävät paremmin liiketoimintaa ja siihen liittyvää laatuosaamista.

Kokonaisuudessaan laatu on tulevaisuuden ammatti, jolla on haasteita ja huikeita kehitysmahdollisuuksia. Laatu tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan, jos ”The Garden of Quality”-skenaario toteutuu, kuten otaksutaan. Mikäli lähes vuosikymmenen jatkunut kasvu taittuu, taistelu asiakkaista ja laadusta todella alkaa.

SIX SIGMA – läpimurto USA:ssa

Ehkä kaikkein merkittävin tapahtuma ASQ:n konferenssissa oli kuitenkin Six Sigma metodiikan läpimurto. Six Sigmaan ei voinut olla törmäämättä! Konferenssivieraat kuuntelivat hiiren hiljaa hievahtamatta erilaisia Six Sigma esitelmiä ja kokemuksia. Olen osallistunut jo toistakymmentä vuotta (1988-) konferenssiin enkä aikaisemmin ole havainnut vastaavaa ”hartautta”.

Six Sigma läpimurto ei kuitenkaan tapahdu USA:ssa kuin ei muuallakaan ilman kipua, vastarintaa ja keskustelua. Niin radikaali ja lukuisia uusia ajatuksia herättävä menetelmä tai mieluummin ohjelman se on.

Six Sigmasta käytiin kiivas debatti välittömästi ASQ:n vuosikokouksen jälkeen. Debatin aiheena oli ”Onko Six Sigma tulevaisuuden ”aalto?” ”Vai onko se vain pelkkä markkinointitemppu?” Paikalla oli niin ASQ:n puheenjohtaja Ron Asbury kuin Mikel J. Harry, Six Sigman luoja. Faktoja esitettiin niin vastaan kuin puolesta. Kokouksen jälkeen järjestettiin äänestys, jossa sai ottaa kantaa ASQ:n käynnistämään massiiviseen Six Sigman esille tuontiin. Äänestyksen tulos oli likimain tasan, joskin suuri joukko (22%) ei ole vielä muodostanut kantaa tai ei tunne Six Sigmaa riittävästi.

Käymieni lukuisten käytäväkeskustelujen perusteella hyvin moni keskustelukumppani oli keräämässä tietoja Six Sigmasta ja sen tuloksista. Esitelmiä löytyi niin massatuotannosta kuin palvelusta ja terveydenhoidon alueelta. Kaikissa erinomaiset tulokset.

Uutta konferenssissa oli myös, että autoteollisuus (Ford) on siirtymässä Six Sigman kannattajaksi. QS-9000 integroidaan Six Sigmaan. ASQ on ennakoinut tilannetta organisoiden voimakkaasti Six Sigmaa ja käynnistäen kouluttajakoulutuksen piakkoin. Kaiken lisäksi ASQ:n uudeksi puheenjohtaisi valittiin Gregory H. Watson, joka on sertifioitu laatuinsinööri (CQE) ja Master Black Belt. Erityisesti nämä mainittiin hänen ansiokseen. Hän johdattanee ASQ:n uuteen Six Sigma aikaan.

Ammattipätevyys

USA:n laatuyhdistys on keskittynyt ensisijassa jäsentensä ammattipätevyyden parantamiseen. ASQ:n 120.000 jäsenestä yli 85.000:lla on pätevyyssertifikaatti – laatujohtaja, laatuinsinööri, laatuteknikko, tarkastaja jne todistuksena osaamisestaan. ASQ on luomassa uuden pätevyysluokan, joka on Six Sigma Black Belt. Tämän uuden pätevyyden sisällöstä käytiin konferenssissa ajoittain kiivastakin keskustelua. Pelkona oli, että vanhat pätevyydet (CQE, CQMgr, CQA, CQT, CRE) menettävät merkitystään. Näin lienee tapahtumassa. Niin paljon uutta ja uusia asioita Six Sigma tuo laatukenttään. Six Sigma on todella uusi lähestymistapa. Vanhalla osaamisella ei enää selviä. Uusi tutkinto käynnistyy jo tänä vuonna.

Mitä jäin kaipaamaan konferenssista?

Suuri yllätys itselleni oli, että laatupalkinnoista (Malcom Baldrige ja osavaltiopalkinnot) puhuttiin niin vähän. Myös messuilla palkinnot ja palkintojen konsultointiin liittyvät palvelut olivat yllättävän niukalti esillä. Tosin tämä trendi on jo ilmennyt aiemmin jätettyjen hakemusten määrässä, joka on pudonnut huippuvuodesta 1991 niin, että vuonna 1999 teollisuussarajan hakijoita oli vain 4, kun niitä 1991 oli 106. Kaikkiaan hakijoita oli 1999 52, joista 48 oli ”uusien” luokkien (palvelu, koulu, terveydenhoito ja pienyritykset) hakemuksia (Lähde: Quality Progress December 1999).

Toinen seikka, joka pudottaa laatupalkintojen suosiota on syyskuussa 1999 julkitullut tutkimus vuodelta 1996 (Lähde: Quality Progress, September 1999) ”Measuring Performance After Meeting Award Criteria”, joka toteaa seuraavaa:

”Based on the results from this research study, we cannot conclusively determine whether quality award winning companies perfor better than other”

”Perustuen tämän tutkimuksen tuloksiin, me emme voi päätellä, onko laatupalkintovoittajan suoritusarvot paremmat kuin muilla”

Edellä oleva tutkimus näytti olevan hyvin tiedossa ja tunnettu. Tähän samaan tutkimukseen viittasi myös Mikel J. Harry perustellessaan Six Sigmaa , jonka tulokset ovat kiistattomat (General Electric 2000 milj. dollaria vuonna 2000) ja esitelty moneen kertaan.

Toinen huomiota herättävä seikka oli ISO 9000 standardin saama vähäinen huomio erityisesti messupuolella. Ehkä odotellaan uuden ISO:n syntyä. Joka tapauksessa yrityksille ei enää tarjota ISO koulutusta ja konsultointia niin paljon kuin aikaisemmin. Saa nähdä, miten ensi vuonna?

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan laadussa näyttää tulevina vuosina korostuvan yhä voimakkaammin laatuammattitaito ja osaaminen. Laatumenetelmät, tilastollisuus ja internet ovat osa tulevaisuutta kuin myös kaikenlainen suorituskyvyn mittaus.

1990-luku oli järjestelmien vuosikymmen, jolloin rakennettiin laatujärjestelmiä ja systeemejä.

2000 vuosikymmen tulee olemaan näiden järjestelmien tehostamista ja suorituskyvyn parantamista (vertaa Six Sigma 3,4 ppm, C_p>2).

Liian moni järjestelmä jäi tehottomaksi ja etäiseksi liiketoiminnasta 1990-luvulla. Tavoiteltiin sertifikaattia; laatu, liiketoiminta ja tuloksen tekeminen jäi sivuosaan. Samoin kävi myös laatuammattilaisille, joiden ammattitaito on ehkä laskenut. Nyt on tapahtumassa muutos – järjestelmiin tehoa ja laatuammattilaisille pätevyyttä!Tulevana vuosikymmenenä, niin toivon, kaikilla suomalaisillakin laatuammattilaisilla on laatu- ja tilastopätevyys, Six Sigma black belt, MQ tai joku vastaava, joka sisältää riittävän tieto- ja osaamispohjan. Se, kuka pätevyyden antaa, ei liene niin tärkeää. Oleellista on, että hankittu pätevyys on todellinen ja todistettu. Ei vain nimitys laatuinsinööriksi, -päälliköksi tai -johtajaksi. Laatuammattilaisilta vaaditaan yhä selvemmin mitattavia parannustuloksia liiketoiminnassa ja laadussa. Tätä pätevyyttä tullaan laatuammattilaisilta kohta kysymään kuin myös heidän laatujärjestelmän tehokkuutta. Näinhän tapahtuu jo USA:ssa.

ASQ 2000 konferenssikuulumiset – Mitä uutta maailmalla? 15.7.2000/ Eero E. Karjalainen