Laatujohtaminen ja Six Sigma

Vuosikymmenen laatukenttää ovat hallinneet laatujärjestelmät ja sertifiointi. Samalla kun ISO 9000 uudistuu kysytään, onko sertifioinnista hyötyä. Yhä edelleen puuttuu tieteellinen näyttö, että sertifioidut yritykset tuottaisivat parempia tuotteita kuin ei sertifioidut. Myöskään korrelaatiota yrityksen tulokseen ei ole voitu sertifikaateista vetää. Korostettakoon, että tieteellistä näyttöä/ tutkimusta ei ole puolesta tai vastaan.

Sen sijaan on lukuisia tutkimuksia laatujohtamisen (TQM) tehokkuudesta ja vaikutuksesta niin tuotelaatuun kuin myös yrityksen tulokseen.

Mitkä ovat keskeiset elementit onnistuneessa laatujohtamisessa – johtamisessa, jossa laatu ja yrityksen tulos on merkittävästi parempi kuin kilpailijoilla.

Kaikki alkaa ylimmästä johdosta, joka ottaa laadun todella omakseen, rakentaa ja laajentaa liiketoimintasuunnitelmaansa laadun varaan ja määrittelee laadulle strategiset tavoitteet. Jotta strategiset tavoitteet toteutuvat, yritysjohto henkilökohtaisesti valvoo ja edistää tavoitteiden toteutumista. Henkilöstö kokonaisuudessaan koulutetaan laadunhallintaan. Laatua parannetaan vuosi vuodelta nopeammin kuin kilpailijat. Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä on saada koko henkilöstö mukaan laatutyöhön.

Miten temppu tehdään?

Jokainen organisaatio on erilainen. Uuden johtamiselementin – laadun – ottaminen kehittämis- ja johtamiskohteeksi vaatii yrityskohtaista soveltamista. Uudessa syksyllä ilmestyvässä suomenkielisessä kirjassamme esitellään PK-yrityksen tietä ja kehittymistä laatuyritykseksi (Salpausselän Kirjapaino Oy). Aikaisemmin on työmme tuloksia esitelty Tri Taina Savosen väitöskirjassa, jossa esiteltiin Stala Oy:n taival kohti Suomen ainoaa kaksoislaatupalkintoa. Molemmissa yrityksissä työmme jatkuu, kuten monissa muissakin suomalaisissa menestysyrityksissä.

Ensimmäisen kerran historiassa on päästy tilanteeseen, jossa virheet voidaan todella hävittää käyttämällä hyväksi systemaattista tilastollista ongelmanratkaisua. Osittain tämän tekee mahdolliseksi mikrot ja näihin kehitetyt tilasto-ohjelma paketit.

Laatu on sangen vaikea konsepti. Se on kuin luku- tai laskutaito, josta sinänsä ei ole hyötyä, jos ei osata ”etsiä” sopivaa luettavaa tai laskettavaa.

Yrityksessä ”sopivan luettavan tai laskettavan” osoittaa yritysjohto, joka määrittelee mitä ja miten tuotteita ja palveluja parannetaan. Viimekädessä laadusta on kysymys, kuinka aikaansaadaan asiakkaille yhä parempia tuotteita ja palveluja halvemmalla ja nopeammin.

Uusin ”luku- ja laskentataito” laatualueella on Six Sigma menetelmä, joka tehostaa edelleen laadun parannusta integroimalla yhteen toisaalta yritysjohdon laatustrategiaan ja konkreettisen parannustoiminnan ja toisaalta vuosikymmenien aikana kehitetyt laatumenetelmät. Menetelmien tueksi on kehitetty ohjelmia, joissa on ”kaikki” tarvittavat tilastomenetelmät.Tunnetuin ohjelma on uusi edustuksessamme oleva MINITAB -ohjelma, jota mm. Nokia, GE käyttävät.

Six Sigma on liikkeenjohdon ja laatuihmisten uusi käsite, joka tarkoittaa 0-virhettä ja samalla strategiaa, kuinka 0-virheeseen päästään. Keskeistä menetelmässä on MAIC-prosessi (mittaus, analysointi, parannus ja ohjaus) sekä ns. six sigma Black Belt koulutus ja parannusprojektit.

Mitä Six Sigmalla on saatu aikaan? General Electric on toteuttanut yli 55 000 laadunparannus projektia, joiden yhteinen tuotto on yli 19 miljardia markkaa eli yli 300 000 mk/projekti.

Laadun alueella on alkamassa uusi aika, jossa varmistavasta laatutoiminnasta ollaan siirtymässä yhä enemmän laadulla ansaitsemiseen.

Laatu on rahaa!